Hiljainen tieto asiantuntijuuden rakentajana; tapauskertomus työpajasta opettajille

Hiljainen tieto

”We know more than we can tell”

Käsitteen ”hiljainen tieto” esitti v.1966 filosofi Michael Polanyi kiteyttämällä sen sanontaan ”tiedämme enemmän kuin pystymme kertomaan”. Siitä lähtien hiljaista tietoa on tutkittu eri tieteenaloilla paljonkin. Hiljainen tieto on ei -sanallista tietämystä, mikä ilmenee toiminnassa. Se kasvaa tekemisen kautta ja arjen kokemuksista.

Hiljaista tietoa yhdistetään aiemmin opittuun ja siitä luodaan uutta muunnellen käytännön tarpeen tai sen hetkisen tilanteen mukaan. Se on luonnollista tietoa, jota on vaikeaa käsitteellistää. Hiljainen tieto on kokemusta ja osaamista, joihin nojaudutaan ilman, että sitä edes huomataan.

Toinen määritelmä, piilevä tieto, kuvaakin hiljaisen tiedon näkymättömyyttä, kun se siirtyy osaksi toimintaa. Vaistomaisesti tiedämme, miten toimia ja reagoida. Kokemuksen myötä osaamme ennakoida ja aavistaa, mitä tulee tapahtumaan ja tehdä siten tarvittava interventio. Hiljaista tietoa on tutkittu niin yksilö- kuin organisaatiotasollakin. Työpajassa keskitymme enemmän yksilötasoon ja siihen, miten tunnistaisimme hiljaisen tiedon työssämme. Hiljaisen tiedon käyttöön liittyy vahvasti intuitio. Sen tähden puhumme työpajassamme älykkäästä intuitiosta, ja siitä miten sitä voisi hyödyntää hiljaisen tiedon tunnistamisessa.

Älykäs intuitio

” Äiti, me osaamme jo kaiken, emme vaan tiedä vielä, miten.” Nea 7v.

Tähän ekaluokkalaisen toteamukseen kiteytyy hyvin ajatus intuitiivisesta tiedosta, joka on usein tietoisen mielen ulottumattomissa. Me kaikki olemme intuitiivisia, se on osa ajattelumme perustaa. Intuition käyttö on useimmiten tiedostamatonta ja sattumanvaraista. Jotta oppisimme käyttämään intuitiota asiantuntijuuden rakentajana ja ammatillisen osaamisen vahvistajana, meidän tulee opetella erottamaan mielikuvista, ajatelmista ja havainnoista sekä kehon reaktioista merkitykselliset signaalit. Se vaatii tarkkaa havainnointikykyä, herkkyyttä ja avarakatseisuutta. Intuitiivisen tiedon poiminen tietoiselle tasolle on kuitenkin mahdollista ja kannattavaakin. Asta Raami kuvaa pääteltyä tietoa lyijykynän paksuiseksi, kun taas intuitiivinen tieto vastaa tässä mittakaavassa Päijänne-tunnelia.

Asta Raamin kuvaus intuitiosta: ”Intuitio on se pieni ääni, joka tarjoaa tiedon selittämättä ja arvottamatta. Tieto vain on. Merkityksellistä on oppia huomaamaan nämä signaalit ja sitten päättää ottaako kopin vain ei.”

Voidaksemme puhua älykkäästä intuitiosta on hyvä lähteä kehittämään omaa ajatteluaan ja mieltään monipuolisesti. Intuitiivisten havaintojen luotettavuuteen liittyvät olennaisesti virittäytyminen, lukutaito ja erottelukyky. Virittäytyminen eli oman itsensä oikeanlainen kuunteleminen vaati harjoitusta. Joku saa ideoita kotitöissä, toinen lähtee lenkille ja kolmas voi hiljentyessään saada parhaat oivalluksensa. Intuitiivinen tieto ei ole aina luotettavaa ja sen luotettavuutta pitää testata reflektion avulla. Usein esim. voimakkaat tunnereaktiot voivat vaikuttaa vinouttavasti havaintokykyymme. Voimme kuitenkin tietoisesti opetella omaa tapaamme saada intuitiivista tietoa. Päätelty ja intuitiivinen tieto eivät ole toisiaan poissulkevia vaan tavoitteena on näiden yhdistelmä, jonka avulla voidaan saavuttaa paras mahdollinen lopputulos.

Työpajassa syntynyttä

Älykäs intuitio tuottaa tietoa parhaiten kiireettömässä tilassa. Tällaisen tilan tai hetken voi saavuttaa esimerkiksi tekemällä jotain aivan muuta kuin ammattityötään. Työpajassamme lähdimme ääneen luetun tekstin, mielikuvamatkan avulla avaamaan intuition kautta väylää hiljaiseen tietoon. Työpajan alussa osallistujien esiin nostamat ajatelmat ja avoimet kysymykset liittyen opettajuuteen suuntasivat osallistujia matkaan. Mielikuvamatkan jälkeen osallistujat lähtivät työskentelemään keskenään keskustellen. Työskentelyn aikana he kirjoittivat ja piirsivät matkan aikana esiin nousseita kokemuksiaan ja ajatuksiaan ylös.

Yksi ryhmä nosti esille kokemuksensa sisäisestä rauhasta mielikuvamatkan aikana. Tämän sisäisen rauhan tunteen he toivoivat voivansa viedä mukanaan omaan luokkaansa. Opettajan oma sisäinen rauha mahdollistaa turvallisen tunnelman luomisen luokkatilanteisiin. Sitä kautta opettaja voi luoda kiireettömiä kohtaamisia, joiden avulla syntyy todellista oppimista.

Toinen ryhmä kertoi matkanneensa omaan lapsuuteensa. Heidän paras oivalluksensa koski sitä tunnetta, jonka voi saavuttaa päästessään takaisin oman lapsuutensa tunnelmiin. Tämän tavoittaessaan opettaja pystyy asettumaan oppilaidensa asemaan aidosti ja rehellisesti. He kuvasivatkin omaa mielikuvamatkaansa hortoilevaksi retkeilyksi, muistoiksi elämänsä varrelta.

Saimme positiivista palautetta työpajastamme. Tarjosimme mahdollisuuden siinä hetkessä viipyilevään kohtaamiseen oman sisäisen maailman kanssa liittyen itsekukin opettajuuteen. Tästä osallistujat antoivat erityiset kiitokset. Pysähtyminen ja hiljentyminen oman tietonsa ääreen tuntui heistä hyvältä. He kokivat työpajamme mielekkääksi vastakohdaksi jatkuvalle ja välillä loputtomalta tuntuvalle koulun kehittämistyölle.

Yhteenvetoa

Työnohjaajina työhyvinvointi ja työkyvyn vahvistaminen sekä ammattitaidon kehittäminen ovat meille tärkeitä aiheita. Työpajamme tavoitteena on saattaa osallistujat oman ammatillisen tietonsa ääreen ja näin vaikuttaa positiivisesti edellä mainittuihin.Työpajassa erilaisten hiljentymisharjoitusten ja mielikuvamatkojen avulla on tarkoitus saada yhteys omaan itseensä, sillä se on tärkeää intuitiivisen tiedon esiin nostamisen vuoksi. Yhteys itseensä kehittyy meillä jokaisella, jos uskallamme katsoa suoraan siihen kuvaan, jonka peilistä näemme. Hyväksymällä kaikki tunteet osaksi elämänkirjoa, niin positiiviset kuin negatiivisetkin, opimme tuntemaan itsemme paremmin. Itsetuntemuksen vahvistuessa voimme vähitellen osoittaa myötätuntoa itseämme kohtaan. Itsemyötätunnon lisääntyessä saamme mahdollisuuden olla armollisia niin itselle kuin muillekin.

Työpajasta saatu palaute vahvisti uskoamme sisäisen työskentelyn merkityksellisyydestä ammatillisellakin tasolla. Tulemme jatkamaan työtä hiljaisen tiedon saralla. Pidämme tärkeänä sekä ammatillisen kokemustiedon jakamista että, sitä miten saamme työpajaan osallistuvien oman hiljaisen tiedon voimauttavasti esiin.

Teksti:

Riitta Mikkola, erikoistoimintaterapeutti, työnohjaaja STOry

Eeva Ruuska, toimintaterapeutti, sosionomi/amk, työnohjaaja STOry

Valokuvat:

Riitta Mikkola