Intuitio ja mindfulness



Tällä intuitiokurssilla olen pohtinut jatkuvasti mindfulness- eli tietoisuustaitojen ja intuition välistä yhteyttä. Mindfulness tarkoittaa tietoista hyväksyvää läsnäoloa, huomion suuntaamista läsnä olevaan hetkeen. Huomion valokeila suunnataan eri kohteisiin: esimerkiksi tunteisiin, ajatuksiin tai kehotuntemuksiin. Kaikki havainnot hyväksytään ja sallitaan sellaisenaan. 

Tietoisen läsnäolon kehittämisessä ja ylläpitämisessä käytetään erilaisia mielen ja kehon harjoituksia.  Mindfulness ei ole kuitenkaan vain temppukokoelma, joka opetellaan, vaan syvällisempi muutos omissa asenteissa, arvoissa, ajattelun ja tunteiden käsittelyssä sekä toimintatavoissa.  Itselleni tietoisuustaitojen harjoittaminen on ollut syvällinen ja kipeäkin matka itseeni. Mitä tietoisemmaksi tulen omista ajatuksistani, uskomuksistani, tunteistani ja kehotuntemuksistani, sitä vaikeampi on vältellä niitä, kieltää ne tai tukahduttaa niitä.  Eikä sitä edes enää halua tehdä, vaikka tekisi kipeää.

Tunteiden ja ajatusten havainnointi liittyy läheisesti intuition kehittämiseen. Olen havainnut, että tunteet, erityisesti voimakkaat negatiiviset tunteet kuten pelko, sotkeutuvat helposti intuitioon. Omien tunteiden kuulostelu kehollisella tasolla helpottaa intuition erottamista tunteista.

Minulle intuition kehittäminen on tarkoittanut epämukavuusalueelle menemistä ja epämukavan vähittäistä siirtymistä mukavuusaluetta kohti.  Epämukavuusalueella kohtaamme vaikeita tunteita ja ajatuksia; mörköjä, joita haluaisi mieluummin välttää. Paradoksaalista on, että kun menee mörköjä kohti, epämukavasta tulee vähitellen siedettävää. Oman kokemukseni pohjalta sanoisin, että intuitio toimii sitä paremmin, mitä suurempi on oma mukavuusalue.

Mindfulness ei tarkoita vain harjoitteiden tekemistä, vaan myös omien asenteiden tarkkailua ja vähittäistä asenteiden muutosta. Hyväksyminen on ollut minulle kaikkein haastavin mindfulness-asenne. Kun asiat eivät mene kuin Strömsössä, on monesti todella vaikeaa hyväksyä tilanne sellaisenaan ja olla toivomatta, että asiat olisivat toisin.  Hyväksyminen liittyy vahvasti intuitioon. Intuitiivinen tieto ei ole aina mukavaa ja sitä mitä toivon, se vain on. Kun hyväksyn, avaan tilaa intuitiolle.

Tietoisuustaitojen harjoittamiseen liittyy myös arvojen kanssa työskentely. Omiksi ydinarvoikseni ovat kirkastuneet rohkeus, rehellisyys ja rakkaudellisuus. Näen myös arvojen ja intuition kietoutuvan yhteen. Rehellisyyttä ei ole ilman rohkeutta: tarvitaan sekä rehellisyyttä että rohkeutta, jotta voin kuunnella sitä, mitä intuitio minulle kuiskii. Rakkaudellinen asenne toisia ja itseäni kohtaan virittää minut useammin koherenttiin tilaan toisten kanssa ja avaa tietä intuitiolle kohtaamisissa.

Olen kokeillut työpäivän aikana mielen hiljentämistä, tyhjän tilan hakemista itselleni ja sitä kautta hakenut tilaa intuitiolle. Havaintoni mielentilan vaikutuksesta intuitioon on vahvistunut. Hiljentääkseni mieleni teen pieniä hengitysharjoituksia pitkin päivää. Teen työtä opinto-ohjaajana ja jätän opiskelijatapaamisten väliin pienen hengityshetken itselleni. Saman teen nykyään myös ennen luokkatilanteita ja kokouksia. Mielen hiljentäminen auttaa minut virtaavaan tilaan. Olen huomannut töissä, että kun pysyn virtaavassa tilassa, asiat sujuvat ja tapahtuvat kuin itsestään, ponnistelematta ja pakottamatta.

Kun olen yhteydessä itseeni, tunnen rauhaa kipeidenkin tunteiden ja tapahtuminen keskellä ja alla. Kokemusta on vaikea sanallistaa, rauha ei kuvaa sitä koko tunnetta. Se on jonkinlainen eheyden tunne, tunne siitä, että olen tässä hetkessä, riittää että olen tässä, on hyvä olla itsessäni. Se on sekä psyykkinen että fyysinen tunne. En halua mennä minnekään, en kaipaa mitään muuta kuin mitä on. Ja tämä tunne ei liity siihen, että olisi tapahtunut jotain hienoa, valtavaa tai että asiat olisivat toivomallani tavalla. Kun kirjoitan näitä sanoja ja kuvailen tätä kokemusta, tunnen taas väreitä niskassani, selkäpiissäni, energian selkeää liikettä. Se on minulle kokemus yhteydestä, intuitiosta. Rauha ja energian liike.

Susanna Tamminen 


Kommentit

  1. Minulla on vielä paljon harjoiteltavaa tuossa mielen rauhoittamisessa, sisäisen rauhan harjoittamisessa. Olen kuitenkin huomannut hengityksellä olevan keskeisimmän roolin oman itseni mielen tasapainottamisessa. Lisäksi musiikki auttaa myös. Rauhallinen musiikki ja tilanteeseen sopiva valaistus ja asento. Ja tietysti myös työn sopiva jaksoitus, mm. riittävät ja toistuvat tauot.

    VastaaPoista
  2. Rohkeus, rehellisyys ja rakkaudellisuus - siinä on kannatettavat tavoitteet ihan jokaiselle.

    VastaaPoista
  3. Rauha, yhteys, eheys. Itsellänikin meni kylmiä väreitä tekstiä lukiessani. Kiitos avoimuudesta!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Me-henki; positiivisen toimintakulttuurin vahvistaminen uudessa oppimisyhteisössä ja - ympäristössä

Mielen asetusten päivittäminen

Hiljainen tieto asiantuntijuuden rakentajana; tapauskertomus työpajasta opettajille