Intuitio ja tunteet

Olen pohtinut intuitiokurssin aikana paljon intuition ja tunteiden välistä yhteyttä. Kuinka erottaa tunteet ja intuitio? Olen myös kysynyt tätä kysymystä kollegoilta. Mielihalut, ennakkoluulot, pelko ja toiveajattelu voivat sekoittua intuitioon, jos erottelukyky ei ole kehittynyt vielä tarkaksi. Kysyessäni kollegoiltani tätä kysymystä, moni on kertonut intuition olevan enemmän tunteeton, kuin välähdys, signaali, lämpöaalto tai pysähtynyt kuva. Intuitioon tutustuminen ilmiönä jo parantaa sen erottamista muista seikoista. Intuitiokurssilla opituista asioista on jäänyt mieleen erityisesti se, että mielikuvituksen tuotoksia pystyy muuttamaan mielessään. Mikäli tämä tuotos muuttuu, on kyseessä useimmiten tunne tai mielikuvituksen tuote. Intuition havainnot eivät pääsääntöisesti muutu, vaikka niihin yrittäisi vaikuttaa. 

Suuressa tunnekuohussa voi olla vaikeaa erottaa intuitiota. Stressaantuneena, kiireessä, valtavassa ilossa, surussa tai vihassa on vaikeaa erottaa pieniä signaaleja. Herkkä intuitiivinen prosessointi ikään kuin häiriintyy ja havainnointikyky kaventuu. Parhaiten intuitio toimii pakottamatta kiireettömässä, rentoutuneessa tilassa. Toisille se voi tarkoittaa luonnossa liikkumista, toisille kylpyä, saunaa tai unen ja valveen rajamailla oloa. Ideat nousevat ei-tietoisesta mielestä helpommin, kun keho ja mieli ovat rentoina. Jokainen löytää oman tapansa kokeilemalla ja testaamalla. Itse olen havainnut hyväksi tavaksi pitää sängyn vieressä kynää ja paperia, jotta voi laittaa ylös tietoiseen mieleen nousseita asioita, vaikkapa keskellä yötä.

Erottelutaidossa ja intuitiotaitojen kehittämisessä on pohjimmiltaan kyse itsetuntemuksesta ja omaan sisäiseen maailmaan tutustumisesta, vaikka se voi olla ajoittain myös epämiellyttävää. Ihminen haluaisi pääsääntöisesti pysyä omalla mukavuusalueellaan, mutta silloin näkökulmat voivat kapeutua. Kun tunnistaa omat tavat reagoida ja huomaa mistä omat tunteet syntyvät, on helpompi erottaa, milloin kyse on tunteesta ja milloin intuitiosta. Havainnoimalla omia tunteita ja tapoja reagoida, opimme tunnistamaan ja erottelemaan mistä on kyse. Moni kenen kanssa olen keskustellut, on todennut, että intuitio on niin erilainen, ettei sitä voi sekoittaa muuhun. Tämä kuvastaa hyvää itsetuntemusta ja omiin tunteisiin tutustumista. Intuition toimiminen vaatii tilaa ja aikaa, se harvoin tulee tai toimii pakottamalla, vaikka sitä voi oppia tietoisesti hyödyntämään. Kaikki alkaa havainnoinnista, jolloin laitetaan merkille erilaisia asioita omasta sisäisestä ja ulkoisesta maailmasta. Havainnointikyvyn kehittyessä pystymme huomaamaan asioiden ja ilmiöiden taustalla olevia seikkoja, syy-seuraussuhteita, merkityksiä ja toistuvia malleja.

Intuition sanotaan korreloivan empatian kanssa. Empatia on taitoa ja kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja pyrkimystä ymmärtää toisen ihmisen tunteita. Empatia on myös kykyä lukea sanatonta viestintää, ilmeitä, eleitä, kehonkieltä ja äänensävyä. Intuitiolla ja empatialla on samankaltaisia piirteitä, ne molemmat edellyttävät kykyä ylittää itsen rajat ja asettua katsomaan tilannetta laajemmasta näkökulmasta. Empatia on osa itsensä kehittämistä, sillä sen avulla voidaan laajentaa itsetiedostusta ja toisten arvostusta.  Empaattiset ihmiset ovat usein myös intuitiivisia, mutta toisaalta intuitio on kuten muutkin kyvyt, kehittyvä.

Tunneälyn ja intuition suhde on mielenkiintoinen. Osa kollegoista, kenen kanssa olen keskustellut asiasta, näkevät asioissa yhtäläisyyksiä. Tunneälyllä tarkoitetaan kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja esimerkiksi ongelmanratkaisussa. Tunneäly koostuu sosiaalisista, emotionaalisista ja henkilökohtaisista taidoista. Intuition voidaan nähdä olevan osa tunneälyä. Tunneälyyn liittyy kyky tulla toimeen muiden ihmisten kanssa ja empatia sekä itsensä hallinta. Näistä ominaisuuksista sosiaalisia taitoja on helppo arvioida ulkopuoleltakin käsin, mutta intuitio on selkeästi sisäinen voimavara. Nykypäivän työelämässä tunneäly on olennainen osa hyvinvoivaa ja toimivaa työyhteisöä ja organisaatiota. Sosiaalinen älykkyys saattaa olla jopa tärkeämpää kuin perinteinen älykkyyden mittari älykkyysosamäärä, jos pohditaan vaikkapa työyhteisön jäsenten tai esimiehen tärkeimpiä ominaisuuksia.

Olen pohtinut kurssin aikana myös intuition hyödyntämistä opetuksessa ja erityisopetuksessa. Kuinka opettaa intuition käyttöä? Ylipäätään ymmärryksen lisääminen erilaisista tietämisen tavoista on olennaista. Kuinka hyödyntää intuitiota paremmin omassa työssä? Opiskelijoiden kanssa työskennellessä paljon on kyse kohtaamisista ja toisinaan myös sanattoman viestinnän lukemisesta. Voimme joutua tulkitsemaan erilaisia asioita, ilman sanoja ja pitkälti muiden aistien varassa. Empatiasta, tunneälystä ja intuitiosta on suurta hyötyä. Kuitenkin huomioiden, että kyse on kokonaisuudesta, rationaalisen ajattelun ja intuition yhteistyöstä.

Kurssin aikana olen pyrkinyt kehittämään omaa havainnointikykyäni tarkemmaksi. Intuitiosta on minulle ollut paljon hyötyä uusien ratkaisujen löytämisessä, uusien näkökulmien ottamisessa, ideoinnissa ja ongelmanratkaisussa. Olen myös kokeillut kokonaan erilaisia asioita kuin aikaisemmin ja pyrkinyt menemään rohkeasti kohti epämukavuusaluetta. Sen olen kokenut muuttaneen eniten omaa näkökulmaa ja ajattelua. Ajatus aivojen plastisuudesta, muokkautuvuudesta ja tiedostamattoman mielen valtavasta potentiaalista on valtavan kiehtova.

Satu J.