Mitä yhteistä on muusikolla ja poliisilla? Musiikkikoulutuksen visio työelämätarpeiden näkökulmasta

Hetki alkaa olla käsillä. Sydän hakkaa kiivaammin. 

Keskityn rauhoittamaan hengitystä. 

Aika pysähtyy.

Nyt pää kylmänä, ei saa antaa pelolle valtaa.

 Nousen portaita ylöspäin kollegoideni kanssa. Huomaan käsieni tärisevän. Edessä oleva ovi avautuu... 

Ja mitä sen jälkeen tapahtuukaan? 

Onko kyseessä poliisien Karhu-ryhmän kiinniottotilanne kerrostalossa vai muusikkojen matka konserttilavalle vaativaan esiintymistilanteeseen?

Riippumatta siitä kummasta on kyse jännityksen ja pelon fysiologinen ilmiö on kehossa sama. Tutkimusten mukaan aivojemme hälytysjärjestelmä ei osaa erottaa, onko uhka todellinen vai ei. 
Pelkillä ajatuksillamme, omalla tulkinnallamme käsillä olevasta tilanteesta voimme saada aikaan tunteita ja kehoreaktioita niin hyvässä kuin pahassa. 

Kun poliisin Karhuryhmä saapuu hälytystehtävään, vaara on todellinen. Tilanteessa täytyy tehdä nopeita päätöksiä, joilla voi olla usein kriittinen merkitys yhden tai useamman ihmisen hengissäsäilymisen kannalta. Toimintakyky täytyy säilyttää monenlaisista kehomielireaktioista huolimatta. Harri Gustafsberg, entinen Poliisin karhuryhmän jäsen sittemmin kouluttaja ja operatiivinen johtaja kertoo kirjassaan Karhuryhmä, että uransa alkuvaiheessa poliisi joutuu usein yllättäviin tilanteisiin omien kehomielireaktioidensa kanssa. Esimerkiksi erään Karhuryhmän työtilanteen seurauksena Gustafsberg menetti hetkellisesti näkökykynsä. Tästä alkoikin 
intohimoinen kiinnostus tutkia ja kehittää poliisien koulutusta. Hän painottaa, että niin psyykkinen kuin fyysinen vahvuus, tunnetaidot ja tilanteisiin valmistautuminen monin tavoin on tärkeää. Poliisi tarvitsee työssään paljon myös luovuutta, intuitiivistä ongelman ratkaisukykyä, tilannetajua ja neuvottelutaitoa.

Näitä samoja taitoja tarvitaan tulevaisuudessa yhä useammissa ammateissa. 

Tekoäly voi korvata monenlaisia työtehtäviä, mutta intuitiota, luovuutta ja empatiataitoja vaativissa  tehtävissä se on kuitenkin heikoilla. Intuitiotaidot ovat tutkitusti keskeinen osa mm.luovuutta, empatiaa ja ongelmanratkaisua. Intuition ja mielikuvituksen kehittäminen vaikuttaa meissä neurologisesti niin, että esim. empatialla on mahdollisuus kehittyä. 

   

Useat tutkimukset ovat tuoneet jo esille musiikkia harrastavien lasten parantuneet kouluvalmiudet, positiiviset muutokset aivoissa ja lääketiede musiikin vaikutukset terveyden edistämiseen. 

Vuoden 2018 Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan entistä enemmän oppilaslähtöisyyttä, muusikon luovia taitoja kuten improvisointia ja sävellystä. Myös 
yhteisöllisyyden merkitys on musiikkioppilaitoksissa nostettu keskeisempään osaan. Näillä kaikilla 
muutoksilla pyritään vastaamaan esiin nousseisiin niin yksilön kuin yhteiskunnallisiin kehitytarpeisiin. 

Ovi aukeaa.. edessämme on kirkkaasti valaistu salin etuosa ja sali on tupaten täynnä. Nyt on vain heittäydyttävä tilanteeseen jännityksestä huolimatta. 

Aplodit loppuvat ja istumme tuoleillemme.

Odottava hiljaisuus. Onneksi strategiamme on mietitty elekielestä lähtien. 

Jännittävässä tilanteessa tietoinen mieli tekee helposti tepposia ja toimimme kuin autopilotilla. Siksi etukäteisvalmistelu on syytä tehdä erittäin perusteellisesti esitystilanteen mielikuvaharjoittelua myöten aivan kuin Karhu-ryhmän toiminnassa.

 Aloitamme soiton kahdestaan sellistin kanssa. Kommunikoimme äärimmäisen pienin lähes huomaamattomin katsein, liikkein. Alku on haastava, sillä soitamme täysin identtistä melodiaa. Täytyy luottaa vaistoon ja yhteisen harjoittelun tuomaan varmuuteen. Kädet hieman tärisevät ja sydän hakkaa edelleen, mutta into ja lataus tilanteeseen vievät voiton:

                                      On suo, pitkospuut, 

                                      Tienä on vain pitkospuut

                                      Ja ne vie luokse töllin harmaan

                                      Töllin huolen harmaan

Musiikki resonoi ihmisen kehossa ja mielessä monin tavoin. Oman sisäisen maailman tuominen näkyväksi musiikin avulla hyväksyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä on avartavaa kaikille osapuolille. Musiikki on valtatie alitajuntaan, koska se ohittaa tietoisen mielen rajoittuneisuuden.

Musiikin avulla voi harjoitella epämukavuuden sietämistä. Empatiataidot ja siinä samalla myös demokratiataidot voivat kehittyä, kun turvallisessa ilmapiirissä voidaan tutustua itselle vieraaseen musiikkiin sekä omassa kehomielessä herääviin epämiellyttäviin tuntemuksiin. Musiikki mahdollistaa parhaimmillaan kohtaamisen, näkyväksi tulemisen myös tilanteissa, joissa yhteistä kieltä ei ole. 

Epävarmuuden ja epämukavuuden sietokyky on intuitiotaitojen ja erilaisten muutosprosessien ytimessä, joita tulevaisuus tuonee tullessaan. 

Paljon musiikkialan opettajia puhuttava tasapainoilu opetuksessa käytettävän lasten ja nuorten mielimusiikin ja esimerkiksi taidemusiikin välillä on mielestäni huolellista tarkastelua vaativa asia tästäkin näkökulmasta. 

Aspekteja Peltoniemen Hintriikin surumarssista (Aulis Sallinen: Jousikvartetto nro 3, op.19) soi edelleen ankeasti. Alkua olemme viilanneet opettajiemme kanssa loputtomiin. Minkä verran soinnissa saa olla angstia, ettei mene liiallisuuksiin? Mikä on sopiva tempo, että tunnelma on pysähtynyt, muttei pysähdy? Neljältä nuorehkolta suomalaissoittajalta angsteja kyllä löytyy ja omissa harjoituksissamme pistämme vaatimusten vastapainoksi välillä kaiken överiksi ja pelleilemme. 

Alun viulusello- unisonon jälkeen soittoon liittyy viulu ja alttoviulu aavemaisin kommentein. 
Teoksen avausjakso huipentuu yhteiseen riitasointuiseen kamppailuun. Jokaisen meistä on oltava joka hetki äärimmäisen valppaana. Jotain pientä tai suurta odottamatonta lähes aina tapahtuu ja on reagoitava äärimmäisen nopeasti. Ammattilaisuus ja kokemus lisäävät varmuutta, mutta joskus esitystilanteet voivat olla silti kuin nuoralla tanssia. Toisaalta sopiva jännitys myös herkistää aisteja. Esitystilanne, kommunikaatio intuitiivisellä tasolla niin yleisön kuin muiden muusikkojen, tilan ja tilanteen kanssa usein inspiroi ja tuottaa uusia oivalluksia, elämyksiä kaikille osapuolille. 

Hyvin pian jo musiikinopiskelun alkuvaiheessa päästään harjoittamaan oppilaan tunnetaitoja. Pienimuotoisissa esiintymistilanteissa jännitykseen, fyysisiin ja psyykkisiin reaktioihin suhtautumista harjoitellaan ikätasolle ja oppilaan persoonalle sopivalla tavalla. Tilanteeseen heittäytymistä on usein myös harjoiteltava paljon. Turvallisuuden tunteen ja itsetunnon vahvistaminen näissä herkissä tilanteissa ja mahdollisissa jälkipuinneissa on yksi opettajan keskeisimpiä tehtäviä.

Soittotuntien ja kotiharjoittelun puitteissa opitaan mm.sinnikkyyttä, epäonnistumisen sietokykyä, tunteiden musiikillista ilmaisua ja luovia muusikon taitoja. Yksityisopetus on tärkeässä roolissa, sillä opettajan ohjaus yksilölliset lähtökohdat huomioivaan terveelliseen soittoasentoon ja -tekniikkaan on ehdottoman tärkeää alusta asti. Tällöin vaaditaan hyvää ymmärrystä ihmisen fysiologisesta toiminnasta, joten opettajia koulutetaan aiheen tiimoilta entistä enemmän. Soitonopiskelussa opettajan ja oppilaan yhteistyö voi helposti kestää kymmenenkin vuotta. Soitonopettajalla onkin usein yksityisopetuksen puitteissa mahdollisuus huomata ja vaikuttaa sellaisiinkin asioihin, mitkä esimerkiksi ryhmäopetuksessa eivät tule näkyviin, mutta saattavat vaikuttaa nakertavasti oppilaan elämän peruspilareihin. Opettajan vuorovaikutus-ja tunnetaidot sekä itsetuntemus ovat keskeisiä työvälineitä, koska liikutaan ihmisyyden herkillä haavoittuvilla alueilla. Vastuu on suuri. 

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman piirissä olevissa musiikkioppilaitoksissa yksityistuntien lisäksi tulevat yhteismusisointi- ja musiikin hahmotusaineiden tunnit. Ryhmäopetus eri muodoissaan on yksilöopetuksen lisänä loistava tapa kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä mille tahansa alalle, mutta toki myös taidealojen ammatteihin.    

Suomessa on kansainvälisestikin harvinaislaatuinen tilanne, sillä musiikkialan opettajilta vaaditaan kelpoisuusvaatimuksissa korkeakoulutusta. Harmillista kyllä, että esimerkiksi musiikin aineenopettajia palkataan säästösyistä vain harvoihin kouluihin. Sillä on vaikutuksensa ja asiaa kannattaisi mielestäni tarkastella syvällisellä tasolla. Musiikkioppilaitosverkosto on Suomessa vielä kattava ja saavutettavuuskin melko hyvä, vaikka pyrkijöitä on edelleen lähes aina enemmän kuin aloituspaikkoja. Koulujen perusopetuksen vähentyneiden musiikkiresurssien myötä vastuu musiikkikoulutuksesta on myös valunut kasvavassa määrin musiikkioppilaitoksille. 

Moni kaipaa jännitystä ja muita suuria tunne-elämyksiä elämään. Tunteiden kokemista ja purkamista taideaineet tarjoavat rakentavalla tavalla. 

Musiikin kuuntelu on tutkimusten mukaan yksi suosituimmista harrastuksista etenkin nuorilla. Musiikinopetuksen puitteissa niin perusopetuksessa kuin harrastustoiminnassa on mahdollista vahvistaa jokaisen lapsen ja nuoren roolia enemmän myös musiikintuottajana eri tavoin.

On tärkeää, että taideaineita opettaa henkilö, joka on käynyt polun harrastajasta taidealan ammattilaiseksi perinpohjaisesti  läpi. Prosessi on hyvin kokonaisvaltainen. Taidealalla ihminen tulee läpivalaistua kaikkine puolineen, koska se on myös luovan prosessin edellytys. Jokainen Suomessa opettava muodollisesti pätevä soitonopettaja on samalla myös muusikko, taiteilija. Tulevaisuuden kasvanut tarve luovuuteen laajemmassa mittakaavassa eri ammattialoilla asettaa 
edelleen lisävaatimuksia taideopetuksen laadulle.

Ei elä onni hallasuolla

Siellä kukka kuolla

Tahtoo ennen aikojaan

Kesken nuoruuttaan

Nousemme kvartettimme kanssa jälleen esiintymislavalle. Paikkana on Jokelan koulu ja kyseessä kouluampumisen vuosipäivä, jonne meitä on pyydetty esiintymään. 

Olemme edelleen opiskelijoita ja tunteet ovat pinnassa. Jännittää monella tavalla. Onneksi olemme täällä yhdessä kvartettina, tiiminä. 

Tunnemme jo toisemme aika lailla monelta kantilta ja olemme selvinneet monenlaisista tilanteista yhteistyön voimin. 

Koemme, että täällä, jos missä musiikkia tarvitaan. 

Valitsemme musiikkia, jonka ajattelemme rauhoittavan, lohduttavan, mutta myöskin tuovan toivoa kaiken synkän keskelle. Tässä prosessissa tarvitaan lukuisten eri ammattilaisten yhteistyötä vielä pitkään.

  

Hän sai köyhyyden

Osakseen sai köyhyyden

Vierahaks joskus hallan varmaan

Joskus hallan varmaan

Ihmisen syvin perustarve on tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja kohdatuksi kokonaisena, kaikkine tunteineen ja persoonallisuudenpiirteineen, heikkouksineen ja vahvuuksineen. Jokaisella ihmisellä on myös taipumus pahaan. Jos ei tule nähdyksi hyvän kautta, taipumus etsiä näkyvyyttä pahan avulla voi lisääntyä. 

Musiikinmäärän lisäämisellä opetukseen on huomattu olevan positiivisia vaikutuksia niin kouluviihtyvyyteen kuin oppimistuloksiin Suomessa ja ulkomailla. 

Musiikkikoulutusta on käytetty ehkäisemään myös rikollisuutta. Yhtenä esimerkkinä siitä on 
musiikki-ihme Venezuelan Il Sistema- nuoriso-orkesterijärjestelmä. El Sisteman perusti kapellimestari, poliitikko ja ekonomisti Jose Antonio Abreu 1970- luvulla. Hänen visioissaan slummien lasten lohduton elämä saisi taidemusiikin myötä aivan uuden ulottovuuden. Nykyään tämä nuoriso-orkesteriverkosto on maailman laajin lähes miljoonan lapsen musiikkikouluttajana. Systeemiä on alettu soveltaa myös muualle maailmaan ja osin Suomeenkin. Venezuelassa päätavoite on edelleen sama - saada lapset pois kaduilta. Musiikkikoulutuksen avulla voi suojella lapsuutta ja sopeuttamalla ehkäistä heidän rikollista käyttäytymistä. Eräs pankki arvioi, että jokainen El sistemaan sijoitettu dollari toi takaisin 1,68 dollaria.  Mukana olevissa lapsissa on nykyään myös muita kuin vähäosaisia. 

Lukiessani Karhuryhmä-kirjaa huomasin poliisin ammatissa yllättäviä yhtäläisyyksiä omaan ammattiini muusikkona ja soitonopettajana. Tunteet ovat läsnä kaikkialla. Ne ovat ihmisyyden ydintä. Ihmismielen mekanismeihin perehtyminen, intuitio-ja mielikuvaharjoittelu auttavat 
molemmissa ammateissa.  Kun olet perillä omista tunnereaktioistasi, vahvuuksistasi ja heikkouksistasi on mahdollisuudet pärjätä työelämän lisäksi paremmin myös kaikessa muussa elämässä. Tiimityön merkitys tulee selkeästi esiin myös Harrin kertomuksissa poliisin työstä. Yhteisö luo turvan, yhdessä olemme enemmän. Yksin ei pärjää kukaan. Millaiseen yhteisöön ja näkyvyyteen kukin sitten hakeutuu ajan myötä,  siihen vaikuttanee moni tekijä. Aikuisella on vastuunsa valinnoistaan, mutta tutkimustietoa on paljon saatavilla myös ympäristön vaikutuksista yksilön toimintaan. Elämää kannattelevien psykofyysissosiaalisten peruspilareiden vahvistaminen kaikin tavoin lapsuudessa ja nuoruudessa maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tätä syrjäytymistä ehkäisevää työtä kaikin tavoin peräänkuuluttaa myös Harri Gustafsberg. 

Aplodit ja tömistykset eivät ota loppuakseen. Ruotsalainen yleisö on vaikuttunut. Palautetta annetaan vuolaasti. Suomen synkimmäksi tituleeratun laulun inspiroima sävellys on mennyt ytimiin ja kvartettimme ensiesiintyminen on menestys. Pian suomalaiset opettajamme palauttavat meidät kuitenkin maanpinnalle. Työntekoa on jatkettava. Nyt ollaan vasta alkeissa. Kvartettisoitto on yksi haastavimmista musiikin lajeista. Syytä on kuitenkin juhlaan. Kiiruhdamme joukolla läheiseen pizzeriaan, joka on todettu loistavaksi ja edulliseksi myös opiskelijan kukkarolle. 

”Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen, vaikk ei aina esille loista” 

Eino Leino, Hymyilevä Apollo

Tuskallisen pitkä väijytys on paketissa. On kysytty pitkää pinnaa, psyykkisesti ja fyysisesti äärimmäisen epämukavan olon sietämistä sekä salamannopeaa toimintaa ja ratkaisuja H-hetkellä. Lopulta päästään toivottuun lopputulokseen:  

…” Poika, aja kaupan kautta ja hae pullaa”, huusi toinen rikospoliiseista meitä vastaan tulleen partion nuorelle poliisimiehelle. ” Nyt lähdetään laitokselle keittämään Karhun miehille kahvit.”

Kun haluaa kohdata itsensä rehellisesti hyvine ja pahoine puolineen, kehittyy valmius kohdata paremmin myös lähimmäinen kokonaisena. Kohtaamisen taito- se lienee valttikortti etenkin tulevaisuuden lukuisissa ammateissa kuin myös elämässä laajemminkin. Kohtaaminen ja aitous ovat myös työelämäjohtamisen ytimessä. Hyvää johtamista ei tuoreimpien tutkimusten mukaan ennusta esimerkiksi älykkyys, hyvä esiintymistaito ja supliikki, vaan uskallus olla ihminen ihmiselle.

Sen sijaan, että hankkisimme tietoa vain ulkoapäin, on liene aika katsoa enenevässä määrin oman itsemme sisäiseen maailmaan. Taide antaa tähän hyviä mahdollisuuksia.

Moni menestyvä julkinen ja yksityisesti toimiva organisaatio onkin jo huomannut, että  yhteistyö eri taidealan ammattilaisten kanssa on tuonut työelämään niitä tarvittavia taitoja, mihin aiemmat perinteisemmät koulutusmenetelmät eivät ole pystyneet vastaamaan. Huomion arvoista on myös se, että maailman talousfoorumin työelämävalmiuksien listassa luovuus on noussut sijalta kymmenen sijalle kolme vain viidessä vuodessa. Luovuus on meissä rakennettuna. Useiden tutkimusten mukaan alle kouluikäisistä lapsista jopa 98% on ”luovia neroja”. Jostain syystä tämä luovuus häviää jonnekin, sillä vajaan kymmenen vuoden päästä näitä luovia neroja on jäljellä enää 3%. Jotain tarttis tehdä. 

Jotta voimme ohittaa niin rajoittuneen tietoisen mielemme päästäksemme alitajunnan valtavaan aarrearkkuumme, mistä luovuuskin kumpuaa, tarvitsemme paljon erilaisia taitoja ja niiden opetusta. Laadukas saavutettavissa oleva musiikkikoulutus monissa muodoissaan on vahva vastaus näihin tarpeisiin. 

Ei ole olemassa ratkaisemattomia ongelmia. On vain kyvyttömyyttä nähdä ratkaisuja. 

Musiikkikoulutuksen visio 2030- kutsuu laajalti kaikkia musiikkikentän toimijoita yhteistyöhön parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Viimeisin seminaari oli Tampereella lokakuussa 2019. Työ jatkuu Oulussa tammikuussa 2020. 

Lotta Koponen

Freelance- muusikko 

Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston viulunsoiton lehtori

Lähteet:

Heidi Holmavuo&Harri Gustafsberg: Karhuryhmä

Reino Helismaa: Peltoniemen Hintriikan surumarssi

Asta Raami: Älykäs intuitio

Musiikkoulutuksen visio 2030- seminaari Tampereella 12.10.2019

weforum.org  Maailman talousfoorumin raportit 

Älykäs intuitio oppilaitosyhteisön johtamisessa- opinnot HY+ 2019 

Brene Brown: Haavoittuvuuden voima (YouTube- video)

Pia Lappalainen: Uudenlainen johtajuus (YouTube-video)