Kohtaamisesta ja rauhoittumisesta
Ihmisten kohtaaminen on taitolaji.
Intuition hyödyntämisessä pyrin avaamaan ainoastaan omia
kanavia. Intuition ja siihen viittaavien tuntemusten mittaaminen tai
”todistaminen” on hyvin haasteellista ja ihmisten, joilla ei ole kanavat auki
tai he eivät osaa tai halua uskoa niiden tuomaan informaatioon, kanssa yritän
olla hämmentämättä heitä moisella hörhöilyllä, varsinkaan työpaikalla.
hörhö 1(arkikieltä)
ymmärrykseltään sekava ja omituinen henkilö vrt. hihhuli (wiktionary)
Muiden kanssaihmisten velvoittaminen kohtaamaan minua tai
muita kollegoitaan intuitiota käyttäen kuulostaa jo melko jäykältä, varsinkin
jos ihmisellä taajuudet ovat hyvinkin maallistuneita ja painopiste päivän
läpiviemiseen on jaksamisessa ja arjen sietämisessä. Väsyneenä moni ihmettelee,
että mistä ufoilusta oikein yritän puhua, vaikka tarjolla olisi ehkä parasta
mahdollista lääkettä suoraan ihmisen alkukodista. Siispä aloittelen
vuorovaikutukseen virittäytymisen ainoastaan omalta kohdalta ja pyrin
aktivoimaan kaikkia mahdollisia kanaviani vastaanottamaan kulloisessakin
tilanteessä ilmenevät värähtelyt ja tuntemukset. Tämä vaatii yleensä logiikasta
luopumista vaihtoehtoisten, epälineaaristen syöttömuotojen saamiseksi.
On luovutettava tilaa muille tärkeille tietomuodoille, jotta
voit oppia lukemaan tärkeitä ei-sanallisia intuitiivisia vihjeitä, jotka ilmoille
pyrkivät. Tätä varten on myös oltava halukas luovuttamaan pois kaikki
ennakkoluulot tai emotionaaliset matkatavarat, kuten vanhat vihamielisyydet tai
ego-yhteenotot, jotka estävät näkemästä jotakuta selkeästi. Tärkeintä on pysyä
objektiivisena ja saada tietoa neutraalisti vääristämättä sitä. Vaikkakin kokee
helposti oikeutetun kaunan luopumisen tuskaa.
Mielen rauhoittaminen (huiputtaminen) työpaikalla
Omassa työskentelyssäni olen huomannut helposti juuttuvani
yhä ahtautuvaan umpikujaan varsinkin luovuutta ja kekseliäisyyttä vaativissa
askareissa, jotka nykyajassa toimitetaan tietenkin kovassa kiireessä ja
stressin saattelemana. Umpikuja alkaa vaikuttamaan koko mielen valtaamalta vihaiselta
virtahevolta (Pidä mielessä).
Tähän lääkkeeksi olen kehittänyt sopivia mikrotaukoja
erinäisen askartelun parissa, missä yhdistyy käsien motorinen näprääminen (ei
digivampaimilla) yhdistettynä liikkeeseen. Mahdollisuuksia on monia, mutta omat
suosikkini ovat Rubikin kuution ratkaisu portaikossa seitsemän kerrosta kahville
kävellen ja jonglööraaminen, missä tavoitteeni on saada jouluksi neljäs pallo
hallintaan. Huomaan pallojen putoilevan vaikeisiin koloihin työpöytien alle
niin kauan, kun ajatukseni harhailee edellä jumittuneessa umpikujassa.
Kun nyt tätä
labyrinttiä lukiessasi olet luultavasti joutunut kääntelemään ja tihrustamaan laitettasi
ympäri ja päässyt tekstin loppuun et luultavasti muistanut pitää mielessäsi
sitä virtahepoakaan.
Minulle on suositeltu myös neulontahyppelyä ja modernia
tanssia, mutta maineeni on jo muutenkin työpaikalla hieman kyseenalainen.
Mukavaa loppusyksyä lukijoille!
Kirjoituksesi vangitsi ja piti otteessa loppuun asti. Se palautti mieleeni jälleen intuition perusolemuksen - itsen kuuntelemisen ja kuulemisen taidon, aidon läsnäolon.
VastaaPoistaKuunnellaan tuulta, se puhuu. Kuunnellaan hiljaisuutta, se kertoo. Kuunnellaan sydäntä, se tietää....Ja lisäksi kun muistetaan mm. työelämässä: Voidaksemme edetä jonnekin, on ensin tietää, missä juuri nyt olemme. Ja voidaksemme ohjata ja tukea jotakuta, täytyy meidän ensin paikallistaa, missä se "joku" on.
VastaaPoista