Pienryhmää rakentamassa


Ryhmämme kehittämistehtävä kohdistuu lukiolaisiin, jotka ovat halunneet pysähtyä miettimään kiinnostuksen kohteitaan, kirkastamaan unelmiaan ja omia vahvuuksiaan ja löytämään kutsumustaan. He osallistuvat kolmen kerran pienryhmätapaamisiin ja saavat näistä välineitä omaan prosessiinsa. 

Tässä blogissa avaamme pienryhmien ohjaamista älykkään intuition ja osallistavan johtamisen näkökulmista. 

Kurssilla oppimamme mukaan pienryhmän osallistavassa ohjaamisessa keskeistä on luoda turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, ja rakentaa tehtävät niin, että ne pohjustavat ja palvelevat tavoitetta. Selkeä suunnitelma kannattelee ja pienryhmän ohjaaja voi olla läsnä, tehdä havaintoja ja mukauttaa toimintaansa intuitiivisen tiedon valossa. Ohjaajan tulee olla virittynyt intuitiivisen tiedon vastaanottamiseen, jotta hän voi tunnistaa ja arvioida sitä.  

Miten sitten virityn tilanteeseen, miten tunnistan omaa herkkyyttäni ja herkistymistäni tilanteelle? Ohjaajan intuition hyödyntäminen pienryhmän ohjauksessa on tärkeää turvallisen ilmapiirin rakentamiseksi. Kurssilta oppimamme valossa voimme todeta, että ryhmä on niin vapaa ja läsnäoleva kuin ohjaaja on. Tähän kiinnitetään huomiota ennen jokaista tapaamista. Virittymistä tukee kiireen rauhoittaminen, perusaskareiden tekeminen, luonnossa käveleminen, ajatusten siirtäminen tulevaan tapaamiseen, levollisesti.  

Älykäs intuitio tarkoittaa meille muun muassa asiantuntijuuteen ja kokemukseen perustuvaa tietämistä ja sen mukaan oman toiminnan suuntaamista itseään kuunnellen. Se on luovaa otetta, tarkkaa ja myötätuntoista kuuntelemista. Oman sisäisen äänen sallimista tulla kuulluksi, tunteiden huomioimista niin, että erottaa ne intuitiosta. Muistamme, että intuitioon ei liity voimakasta tunnereaktiota, se on hiljainen tila, jossa mieli on rauhassa.  

Osallistavan johtamisen keinoista käytämme lopputuloksen johtamista. Ensin asetetaan tavoite tilanteen lopputulemalle ja vaikuttavuudelle, sekä itse työskentelyprosessille. Sen jälkeen suunnitellaan aloitus ja tehdään suunnitelma työskentelylle. Pohdimme mitä kaikkia työskentelytapoja käytämme, kuten yksin työskentelyä, parille kertomista, pienessä ryhmässä keskustelua, havaintojen kokoamista isossa ryhmässä. Lopetus suunnitellaan myös tarkasti. Lopetuksia kehittämistehtävässä on useita - jokaisen tehtävän lopetus ja siirtyminen seuraavaan, pienryhmätapaamisten lopetus ja vielä prosessin lopetus. Nämä kaikki vaiheet huomioimme ryhmätilanteita ja kokonaisuutta rakentaessa.

Turvallisen pienryhmän rakentaminen alkaa jo heti ovelta, kun osallistujat saapuvat tilaan. Ohjaajan tyyni olemus ja läsnäolo antavat luvan jokaiselle tulijalle olla hyväksytty ja kokonainen. Ohjaaja toimii intuitiivisesti ja herkästi. Hänellä on selkeä suunnitelma apunaan, eikä hän tässä vaiheessa vielä sovella sitä. 

Aluksi opiskelijat kertovat sen hetkisistä ajatuksistaan ja toiveistaan kuvakorttien avulla. Jokaisen ääni saa kuulua, ja kuvan avulla opiskelija voi tarkastella hieman etäältä kielikuvien ja symbolien, kuten kuvakorttien tai pieneläinten avulla omaa toive- ja tunnetilaansa. Symboleita käytetään jokaisen tapaamisen yhteydessä eri tavalla.

Jatketaan pienryhmän pelisääntöjen luomisella ja tavoitteen kirkastamisella. Pelisääntöjen tärkein tehtävä on luottamuksellisen ilmapiirin luominen. Pienryhmän tarkoitus ja päämäärä kirkastuu, kun opiskelijat pohtivat pienissä ryhmissä mitä voisi olla kutsumus, mitä asioita siihen liittyy, mitä hyötyä on kutsumuksen löytämisestä. Ohjaaja kirjaa ylös ryhmän käyttämiä sanoja ja termejä, jotka kuvaavat kutsumusta ja sitä, mitä kutsumus voisi tarkoittaa. Hän kokoaa keskustelun lyhyesti ja tuo esille mahdollisesti lisää näkökulmia.   

Osallistavan johtamisen periaatteen mukaisesti työskentelymenetelmät vuorottelevat. Opiskelijat kirjoittavat tai piirtävät A3-kokoiselle paperille elämänkenttäänsä, kuvaavat tämänhetkistä elämäntilannettaan ja heitä kannattelevia asioita. Sen jälkeen he pysähtyvät pohtimaan mitä he toivovat tulevaisuudeltaan, mitkä asiat ovat heille tärkeitä 10 vuoden päästä, ja miten he saavuttavat toivomansa tulevaisuuden. Paperille kuvattuja asioita kerrotaan parille, joka tekee kerrontaa tukevia kysymyksiä. Kotitehtävänä on luoda aarrekartta joko perinteisenä tai digiversiona.

Toisessa pienryhmätapaamisessa ollaan työskentelyvaiheessa. Ryhmä on jo vähän tuttu ja siinä luotetaan, ollaan rohkeita ja jaetaan kokemuksia. Tapaamisen teemoina ovat arvot, itsetuntemus, vahvuudet ja motivaatio. Osallistujat esittelevät koko ryhmälle luomansa aarrekartan ja toiset voivat kommentoida rakentavasti. Tehdään kutsumuskartta ja ennegrammi, katsotaan video Soturin sivun täyttämisestä ja täytetään sivut. Kotitehtäväksi tulee VIA-testin tekeminen ja sen pohtiminen, millä tavoin viisi ensimmäistä vahvuutta näkyy osallistujan toiminnassa. Kehotetaan häntä kysymään myös läheisten mielikuvia siitä kuinka vahvuudet tulevat esille.  

Kolmas tapaaminen sisältää lopetuksen. Tälläkin kerralla on tarjolla pientä syötävää. Keskustelemme VIA-testin tuloksista ja ohjaaja kertoo kuinka niitä kannattaa tulkita. Täydennetään kutsumuskarttaa vahvuuksilla ja laajennetaan tämä uusi kartta miellekartaksi. Tehdään täydennetty Ikigai, jossa yhdistyvät vahvuudet, intohimo, kiinnostuksen kohteet, tulevaisuuden toiveet ja missio sekä mahdollisesti ala tai tehtävänkuva, jossa nämä kaikki osa-alueet kohtaavat kutsumuksena. 
  
Osallistavaan johtamiseen kuuluu lopetuksen suunnittelu. Hyvä lopetus sisältää kolme elementtiä: henkilökohtaisen merkityksellisyyden vahvistaminen, vaikuttavuuden tehostaminen, prosessin konkreettisen jatkon suunnittelu. Keskustellaan kysymysten avulla mitä osallistujat oppivat ja mikä heitä auttoi oppimaan, mitä koko prosessiin osallistuminen heille merkitsi. 
Hyvään lopetukseen kuuluu arvio omasta toiminnastamme. Pohdimme omaa rooliamme, kokemuksiamme ja havaintojamme, onnistumistamme prosessin ja pienryhmätyöskentelyn eri vaiheissa. Lisäksi mietimme miten kehittämistehtävää voisi hyödyntää jatkossa: kenelle se sopii, miten tätä voisi jatkojalostaa. Keksimme tähän nopeasti uuden kohderyhmän ja se on koko työyhteisömme.

Kommentit

  1. Tuli mieleeni tästä tekstistä harjoitus, jonka voi tehdä: Jokainen kirjoittaa lapuille positiivisen vahvuuden ennalta arvotusta henkilöstä. Tässä ryhmän on oltava siis jo tuttu keskenään. Tällainen lapun toiselle antaminen ja lapussa olevan asian ääneen sanominen vahvistaa positiivista minäkuvaa. Samalla ryhmän henki voi jopa parantua. Tällainen "hyvä kasvattaa hyvää" - metodi on kokemukseni mukaan toiminutkin.

    VastaaPoista
  2. Hyvin konkreettinen ja yksityiskohtainen kuvaus pienryhmän ohjaamisesta. Kiitos ideoista!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Me-henki; positiivisen toimintakulttuurin vahvistaminen uudessa oppimisyhteisössä ja - ympäristössä

Mielen asetusten päivittäminen

Hiljainen tieto asiantuntijuuden rakentajana; tapauskertomus työpajasta opettajille